Språkpolicy - Förskola
Sverigefinska förskolans språkpolicy
I vår förskola har barnen möjlighet att växa upp och utvecklas i en tvåspråkig miljö. För att lära barnen språk och kultur använder vi öppet och uppmuntrande förhållningssätt. Vi stödjer barnens språkinlärning (finska och svenska), utveckling av den kulturella identiteten och självkänslan utifrån barnets behov och förutsättningar.
Vårt mål är att barnen har en naturlig och positiv attityd till tvåspråkighet (flerspråkighet), och att barnen får färdigheter för vardagliga aktiviteter, färdigheter att lära sig nytt och uttrycka sig själva. I vår förskola använder vi huvudsakligen finska. Svenska används som ”stödspråk” vid behov. (t.ex. när vi löser konfliktsituationer).
Dokument som styr vår arbete
I vår förskola följer vi Skolverkets Lpfö18 (Läroplan för förskolan).
Enligt läroplanen:
- Barn med annat modersmål än svenska skall ges möjlighet att utveckla både det svenska språket och sitt modersmål
- Förskolan ska därigenom bidra till att skydda och främja de nationella minoriteternas språk och kulturer
- Utbildningen i förskolan ska lägga grunden för barnens förståelse för olika språk och kulturer, inklusive de nationella minoriteternas språk och kulturer
Utöver Lpfö18 styrs vårt arbete av språklag och minoritetslag (Lag (2009:724) om nationella minoriteter och minoritetsspråk).
Metoder och arbetssätt: Hur stödjer vi finska språket?
Personal
- Varje pedagog bör vara medveten om finska språkets betydelse för barnen.
- Nyanställd personal får ta del av våra principer och arbetssätt.
Kommunikation mellan förskola och familj
- Vi strävar efter aktivt samarbete med barnets föräldrar även när det gäller språkinlärning. Föräldrarnas viktiga roll i språkinlärningen lyfter vi i samband med föräldrakvällar och utvecklingssamtal.
- Vi kartlägger tillsammans med föräldrarna hur och i vilka situationer barnet använder finska och svenska. Vi ger föräldrarna tips om hur finskan kan stödjas hemma i en tvåspråkig familj.
Vardagen
- Vi stödjer barnens språkutveckling i alla aktiviteter och vardagliga situationer. Vardagssituationer skapar möjligheter för dialoger mellan barnet och pedagogen. (t.ex. påklädningssituationen, samtal vid matbordet, blöjbyte etc.)
- Vi arbetar i små grupper för att barnen skall få möjlighet att öva språket i en lugnare miljö. I en liten grupp kan även barnets individuella behov uppmärksammas lättare.
Lek
- Vi motiverar barnen att använda finska i leken. Pedagogen är närvarande i leken, berikar ibland lekens idé och benämner saker för barnen under lekens gång.
- Vi använder även sk. styrd lek: Pedagogen skapar en leksituation, där barnen får öva på turtagande och använda sociala färdigheter.
- Vi lär oss grupplekar på finska bl.a i gymnastiken, morgonsamlingar och under utevistelse, samt i hela förskolans gemensamma drama och sångsamlingar.
Språkligt stöd
- Vi strävar efter att ge barnet tillfälle att uttrycka sig i lugn och ro utan att pedagogen ”sätter ord i barnets mun”. Vid behov ger vi barnet det finska alternativet till det svenska ordet och funderar tillsammans på hur saker kunde uttryckas på finska.
- Vi uppmuntrar barnet att uttrycka sig verbalt med ord och benämna saker istället för att pedagogen tolkar barnens gester och miner.
Hjälpmedel och visuell stöd
- Vi använder bilder och olika föremål som stöd till talet (t.ex. visualisering av sångtexter med hjälp av bilder/föremål). Vi visualiserar även dagens olika händelser med hjälp av bilder.
Sagor och böcker – ord och begrepp – bokstäver
- Vi berikar barnens språk genom att läsa sagor. Vi uppmuntrar barnen att även berätta egna historier.
- Med hjälp av rim, ramsor och sånglekar utvecklar vi barnets ordförråd och det språkliga minnet.
- Vi berikar barnens ordförråd och begrepp även med hjälp av olika tema- arbeten.
- Vi väcker barnens intresse för det skrivna ordet genom att bekanta oss med bokstäver och ljud, med hjälp av lek, sång och spel.
Kultur och identitet
● Vi firar både finska och svenska traditioner.
● Vi besöker olika kulturella platser som teatrar och museer med våra barn
Sjungorita-metoden
- Vi använder Sjungorita!-metoden som ett sätt att stödja språkutvecklingen: ”Sjungorita!-metoden med dess mångsidiga övningar och processer stödjer och utvecklar barnets språk, visuell perception, motorik, koncentration, interaktion och kreativitet.” (laulau.fi)
Digitala verktyg
- Vi använder IKT som stöd till lärandet: fotografering, video, inspelningar,
kodning/programmering etc.
Tukholman ruotsinsuomalaisen esikoulun kielikäytäntö
Meidän esikoulussa lapsilla on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä monikielisessä ympäristössä. Painotamme kielten ja kulttuurien oppimisessa avointa ja kannustavaa lähestymistapaa. Tuemme lasten kielitaidon (suomi ja ruotsi) sekä kulttuuri-identiteettien ja itsetunnon kehittymistä lasten tarpeista ja edellytyksistä lähtien.
Tavoitteenamme on, että lapset suhtautuvat monikielisyyteen luonnollisesti ja myönteisesti ja saavat valmiuksia arjessa toimimiseen, uuden oppimiseen ja itseilmaisuun. Esikoulussa käytämme pääasiallisesti suomea ja ruotsi toimii tukikielenä lasten tarpeiden mukaan (esim. konfliktitilanteissa).
Työtämme ohjaavat asiakirjat
Noudatamme esikoulussamme valtakunnallista opetussuunnitelmaa eli Läröplan för förskolan (Lpfö 18).
Opetussuunnitelman mukaan:
- Lapsille, joilla on äidinkielenään jokin muu kuin ruotsi, on annettava mahdollisuus kehittää sekä ruotsin kieltä että äidinkieltään
- Esikoulun tehtävänä on suojella ja edistää kansallisten vähemmistöjen kieltä ja kulttuuria
- Esikoulun tavoitteena on antaa lapsille valmiudet ymmärtää eri kieliä ja kulttuureja, mukaan lukien kansallisten vähemmistöjen kielet ja kulttuurit
Valtakunnallisen opetussuunnitelman lisäksi työtämme ohjaavat kielilaki (Språklag) sekä vähemmistölaki (Lag (2009:724) om nationella minoriteter och minoritetsspråk).
Metodit ja menetelmät: kuinka tuemme suomen kielen kehitystä?
Henkilökunta:
- Pidämme tärkeänä, että kaikki pedagogit ovat tietoisia suomen kielen merkityksestä ja tärkeydestä.
- Perehdytämme uudet työntekijät esikoulumme periaatteisiin ja toimintatapoihin.
Yhteistyö perheiden kanssa:
- Teemme tiivistä yhteistyötä perheiden kanssa. Onnistuaksemme suomen kielen opettamisessa ja tukemisessa on perheiden panos erittäin tärkeä.
- Nostamme vanhempien roolin merkityksen esille vanhempainillassa ja kehityskeskusteluissa.
- Kartoitamme yhdessä vanhempien kanssa miten ja missä tilanteissa lapsi käyttää suomea/ruotsia. Annamme myös vinkkejä miten suomen kieltä voi tukea kotona kaksikielisessä perheessä.
Arkipäivän tilanteet:
- Painotamme kielen kehityksen tukemista kaikissa aktiviteeteissa ja arjen tilanteissa. Arkipäivän eri tilanteet luovat mahdollisuuksia lasten ja pedagogien väliseen dialogiin (esimerkiksi pukeutumistilanteet, ruokailu, vaipanvaihto jne.).
- Toimimme mahdollisimman paljon pienryhmissä, jotta lapset voivat harjoitella kielellistä ilmaisua rauhallisessa ympäristössä. Pienryhmätoiminta mahdollistaa myös lasten yksilöllisen huomioimisen.
Leikki:
- Motivoimme lapsia käyttämään suomea leikeissä. Olemme leikkitilanteissa läsnä, rikastutamme leikin juonta ja sanoitamme ja nimeämme tapahtumia, asioita ja esineitä.
- Hyödynnämme myös ohjattua leikkiä: pedagogi luo leikkitilanteen, jossa lapset harjoittelevat pienessä ryhmässä vuorovaikutusta ja sosiallisia taitoja.
- Opettelemme yhteisleikkejä suomen kielellä mm. jumpassa, aamupiireillä ja ulkoilun aikana sekä koko esikoulun yhteisillä draamaja laulutuokioilla.
Kielellinen tukeminen:
- Pyrimme siihen, että lapsi saa rauhassa ilmaista itseään ja ettemme ”laita sanoja lapsen suuhun”. Annamme tarvittaessa lapselle suomenkielisen vaihtoehdon ruotsinkieliselle sanalle ja mietimme yhdessä, miten asian voisi ilmaista suomeksi.
- Kannustamme lasta ilmaisemaan itseään sanallisesti ja nimeämään asioita sen sijaan että pelkästään tulkitsemme lapsen eleitä ja ilmeitä
Kuvatuki ja havainnollistaminen:
- Käytämme kuvia ja esineitä puheen tukena (esim. laulun sanojen havainnollistaminen esineiden avulla, kuvalliset toimintaohjeet, kuvitettu päiväjärjestys).
Kielen rikastuttaminen:
- Rikastutamme lasten kieltä lukemalla heille monipuolisesti erilaisia satuja ja kannustamme heitä kertomaan myös omia tarinoita (saduttaminen).
- Lorujen, riimien ja laululeikkien avulla tuemme lasten sanavaraston ja kielellisten muistin kehittymistä.
- Teematyöskentelyn avulla kartutamme teemaan liittyvää sanastoa ja käsitteitä.
- Herättelemme lasten kiinnostusta kirjoitettua kieltä kohtaan tutustumalla kirjaimiin, äänteisiin ja sanoihin leikkien,laulujen ja pelien avulla.
Kulttuuri ja identitteetti:
- Vietämme sekä suomalaisia että ruotsalaisia juhlia ja tutustumme molempien kulttuurien perinteisiin.
- Teemme lasten kanssa vierailuja erilaisiin kulttuurikohteisiin, kuten teattereihin ja museoihin.
Laulupiirtäminen:
- Käytämme laulupiirtämistä yhtenä kielenkehityksen tukemismuotona: “Laulupiirtäminen sekä sen monipuoliset harjoitteet ja prosessit tukevat ja kehittävät mm. lapsen kielellisiä taitoja, visuaalista hahmottamista, motoriik- kaa, keskittymistä, vuorovaikutusta ja yhdessä toimimisen taitoja sekä luovaa ilmaisua” (laulau.fi)
Teknologia- ja mediakasvatus:
- Hyödynnämme tieto- ja viestintäteknologiaa opettamisen tukena: valokuvaaminen, videointi, äänittäminen, koodaaminen, leikkiympäristön rikastuttaminen jne.